Niska-, hartia- ja selkäkivuista kärsinyt istumatyöläinen löysi pelastuksen osteopatiasta.

Teksti: Suna Vuori – kirjoitettu Kaj Tuomisen hoidon jälkeen – Me Naiset 9/2005

Lempeää ja tehokasta terapiaa.

Jälleen yksi uneton yö. Tyyny tuntuu muhkuraiselta ja patja liian pehmeältä. Kääntyypä miten päin tahansa, selkäranka vääntyy mutkalle, korvissa tinnittää ja sormissa kihelmöi kummasti. Sopivaa nukkuma-asentoa on mahdoton löytää, koska leukaa kiristää, olkapäät käpristyvät kohti rintakehää ja joku kiskoo hartioita kohti korvia kuin kuminauhoilla vetäisi. Niskasta takaraivoon leviää jomotus, joka ennen pitkää täyttää koko pääkopan. Ja huomenna pitäisi takoa tietokonetta koko päivä!

On pakko nousta ja napata särkylääkettä. silti aamulla sattuu taas….

Istumatyöläinen, joka on kärsinyt niska- ja hartiakivuista sekä selän ongelmista suurimman osan elämäänsä ja kokeillut liikunnan lisäksi jos jonkinlaista vatkausta ja niksauttelua, voi erilaisista kivun hoidoista puhuttaessa jo kehua kokemuksellaan.

Perinteisestä hieronnasta aloittaneella olen akupunktiota, kiropraktiikkaa, nakrapatiaa sekä vyöhyke- ja aromaterapiaa kokeiltuani päätynyt osteopatiaan, jossa tuntuvat yhdistyvän parhaat palat monesta hoitomuodosta.

Osteopaattinen hoito on miellyttävän lempeää ja rentouttavaa, yllättävän tehokasta ja kaiken kukkuraksi pitkävaikutteista. Siinä hoidetaan oireiden lisäksi syitä, eikä osaavan osteopaatin vastaanotolla tarvitse kauhistua kipua tai pelätä terveytensä puolesta. Piiloaggressiiviselta vaikuttaneen kiropraktikon syleilyssä pelkäsin joka kerta!

Nivelten palauttaminen oikeisiin asentoihin ja niille kuuluville paikoille ei tietenkään aina ole yksinomaan miellyttävää, mutta milloinkaan en ole poistunut osteopaattini vastaanotolta kipeänä. Tavallisesti olo on käsittelyn jälkeen niin rento, että mukavinta olisi käpertyä lämpimän peiton alle ja nukahtaa.

Keho hoitaa itseään

Hoito-otteita on monia – niin monia, että useamman vuoden ostepaattisessa hoidossa käyneenä yllätyn joka kerta jostakin uudesta liikkeestä tai asennosta. Esimerkiksi olkaniveltä hoitaessaan osteopaatti saattaa pidellä selällään makaavan potilaan rannetta ja piirtää suoralla käsivarrella pientä ympyrää. Samalla hän painelee toisella kädellä varovasti lihaksia potilaan rintalastan ja solisluun ympärillä.

Ensimmäisellä kerralla hieman epäilytti, voiko moinen pyörittely ja taivuttelu vaikuttaa mihinkään, mutta reaktio oli välitön: kivut kaikkosivat ja askel tuntui heti hoidon jälkeen kevyemmältä. Olin suorastaan valaistunut ja vakuuttunut siitä, että tässä tehdään ihmeitä.

Vaatimaton terapeutti sanoi vain auttavansa viisasta kehoani tekemään sen, minkä se jo osaa. Maksoin ilomielin tästä viisaudesta ja 45min kestäneestä hoidosta (saman verran säästän särkylääkkeissä). Olen tehnyt samoin kymmenet kerrat sen jälkeenkin, keskimäärin kerran kuussa tai tarpeen mukaan.

Vielä varoituksen sana: hoidon onnistumiseksi kannattaa valita osteopaatti, jonka kanssa olo tuntuu luottavaiselta ja luontevalta. Kun riisuutuu ja seisoo pelkissä alusvaatteissa terapeutin edessä, sitten makaa puoliksi hänen allaan tai painaa häntäluunsa hänen kämmenelleen (joskus hoito todella vaatii sitä), kiusaantumisen mahdollisuus on molemminpuolinen.

Kun suhde toimii, osteopaattinen terapia on miellyttävää ja tehokasta. Parhaimmillaan ihanaa. 

Osteopatia on kokonaisvaltaista hoitoa.

Osteopatia on 1800-luvulla yhdysvalloissa kehitetty terapeuttinen menetilmä, jonka tavoitteena on auttaa kehon eri osat mahdollisemman hyvään keskinäiseen yhteistyön.

Kohdatessaan uuden asiakkaan osteopaatti kuuntelee hänen kertomusta koko elämän ajalta, ei ainoastaan sen hetkistä ongelmaa, tutkii ryhdin ja liikkuvuuden sekä selvittää mahdolliset loukkaantumiset ja lääkitykset. Kun asiakas makaa hoitopöydällä hoito alkaa hermoston toiminnan sekä lymfa- ja verenkierron tasapainottamisella. Sen jälkeen käsitellään pehmytkudosten kireydet ja lopuksi luut, rustot ja nivelet. Tarvittaessa tehdään syvällisempiä tekniikoita. Samalla voidaan keskustella asiakkaan elämäntilanteesta, ravitsemuksesta tai vireystilasta, vaikka useimmat näistä asioista kokenut osteopaatti osaa päätellä ne esimerkiksi ihon värin ja kimmoisuuden perusteella.

Pelkän kipukohdan hoitaminen ei riitä ongelman poistamiseksi, vaan tavoitteena on käsitellä koko keho liikkuvaksi, parantaa ryhtiä ja poistaa kuonaa, vähentää jännitystä ja lisätä asiakkaan tietoisuutta omasta ruumiistaan. Siksi vaikkapa kipeän leuan parantaminen saattaa lähteä jaloista ja kipeän jalan hoitaminen lantiosta.

Eroon väärästä ryhdistä

Osteopaattiseen ajattelun mukaan kehon varsinainen perusta lepää lantiossa. Sen kallistuminen tai kiertymistä seuraa ryhtihäiriöitä, ja väärä ryhti taas aiheuttaa erilaisia vaivoja eri puolelle kroppaa: puutumista, voimattomuutta jäykkyyttä, kipua. Virheellisiä asentoja korjataan liikuttamalla niveliä, lihaksia ja nikamia pehmein, rytmikkäin liikkein, tarvittaessa myös hieromalla pehmytkudoksia sekä mobilisoimalla ja manipuloimalla nikamia ja niveliä.

Manipulaatiossa nivelet ja nikamat vapautetaan toimimaan niille kuuluvalla tavalla esimerkiksi taivuttelemalla, vetämällä tai kiertämällä. Mobilisoimisella taas tarkoitetaan liikehoitoa, jolla puretaan nivellukkoja. Lukot voivat häiritä hermojen toimintaa ja nestekiertoa sekä veren virtausta. Osteopatiassa ei käytetä niinkään voimaa vaan hyödynnetään asiakkaan raajoja pitkän vipuvarren tavoin. Näin liike kohdistuu jäykkään niveleen, eikä varsinaiseen kipukohtaan kosketa välttämättä lainkaan.